Yleisradio uutisoi näyttävästi tammikuussa, ettei lapsilisät kuulu lainkaan köyhille perheille, koska ne vähennetään toimeentulotuesta Kolumnistit ja nettikeskustelijat aloittivat kauhistelun ja poliitikkojen parjaamisen -- nopeimmat älysivät poimia irtopisteitä. Sama on jatkunut vaalitaistelun viime metreille asti.
Koko kohu perustuu kuitenkin pahaan väärinkäsitykseen. Todellisuudessa lapsilisien ottaminen huomioon toimeentulotuessa on ollut aivan viime vuosiin asti köyhien etuoikeus.
Tausta on seuraava: Esko Ahon lamahallitus päätti kautensa lopussa luopua lapsiperheiden verovähennyksistä. Koska äänestäjien joukossa on niin paljon lapsiperheitä, muutoin säästöjä ja veronkirityksiä toteuttanut Ahon hallitus korotti lapsilisiä verovähennysten määrällä vuonna 1994. Samassa yhteydessä lapsilisät päätettiin ottaa huomioon toimeentulotukea laskettaessa.
Toimeentulotukinormia nostettiin lapsilisien määrällä eli lapsilisät tulivat toimeentulotukinormin ”sisään”.
Ensimmäinen etu tuli siitä, että korotuksen toimeentulotukeen saivat 17-vuotiaatkin, vaikkei heille makseta lapsilisää. Lipposen hallitus leikkasi lapsilisiä tuntuvasti taktisesti viisaasti virkakautensa alussa eli vuonna 1995.
Suurta ärtymystä herättänyt päätös ei koskenut toimeentulotuen saajia, koska heidän lapsilisänsä olivat turvassa toimeentulotukinormin sisällä. Hallituksen esitys (28/1995) totesikin, että tästä syystä kuntien toimeentulotukimenot lisääntyisivät 75 miljoonalla markalla vuodessa.
Lapsilisiin ei tehty muutoksia ennen vuonna 2004. Vuosien 1995 ja 2004 välillä inflaatio oli ehtinyt nakertaa lapsilisiä noin 14 prosentilla Toimeentulotukinormia oli kuitenkin koko ajan nostettu elinkustannusten mukana. Toimeentulotuen saajien lapsilisillä oli näin inflaatiosuoja. Tämä oli toinen etu.
Tilanne muuttui hieman, kun lapsilisiä nostettiin vuosina 2004 ja 2009 Nämä korotukset eivät tulleet toimeentulotuen saajien hyväksi. Vuonna 2004 ensimmäisestä lapsesta maksettavaa lapsilisää nostettiin 90 eurosta 100 euroon kuukaudessa. Muiden lasten lisät jäivät ennalleen. Vuonna 2009 lapsilisiä nostettiin jälleen 10 eurolla, mutta vain kolmannesta lapsesta alkaen.
Korotukset ovat kokonaisuutena pieniä verrattuna siihen, että inflaatio on vuoden 1995 jälkeen ollut noin 26 prosenttia. Sata-komitean työn tuloksena lapsilisät on nyt sidottu indeksiin, mikä tarkoitti tälle vuodelle 0,4 prosentin eli muutaman kymmenen sentin korotuksia. Yhteenlaskettuna köyhien perheiden hyöty lapsilisien sijoittamisesta toimeentulotukinormiin on ollut huomattava.
Missään tapauksessa tarkoitukseni ei ole perustella sitä, että köyhien perheiden asiat olisivat Suomessa hyvin tai että heidän tulonsiirtojaan ei pitäisi lisätä. Asiat eivät ole hyvin ja tulonsiirtoja on lisättävä. Nyt indeksisidonnaisuuden jälkeen lapsilisät olisi hyvä irrottaa taas toimeentulotuesta. Ainakin yksinhuoltajien lapsikorotus olisi etuoikeutettava ilman että samanaikaisesti lasketaan lasten perusosia.
Lisäksi olen sitä mieltä, ettei yhdenkään lapsiperheen pitäisi joutua elämään pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa.
(Tämä on päivitetty versio kolumnista, joka on julkaistu Hyvinvointikatsaus-lehdessä 1/2011
Lapsilisiin ei tehty muutoksia ennen vuonna 2004. Vuosien 1995 ja 2004 välillä inflaatio oli ehtinyt nakertaa lapsilisiä noin 14 prosentilla Toimeentulotukinormia oli kuitenkin koko ajan nostettu elinkustannusten mukana. Toimeentulotuen saajien lapsilisillä oli näin inflaatiosuoja. Tämä oli toinen etu.
Tilanne muuttui hieman, kun lapsilisiä nostettiin vuosina 2004 ja 2009 Nämä korotukset eivät tulleet toimeentulotuen saajien hyväksi. Vuonna 2004 ensimmäisestä lapsesta maksettavaa lapsilisää nostettiin 90 eurosta 100 euroon kuukaudessa. Muiden lasten lisät jäivät ennalleen. Vuonna 2009 lapsilisiä nostettiin jälleen 10 eurolla, mutta vain kolmannesta lapsesta alkaen.
Korotukset ovat kokonaisuutena pieniä verrattuna siihen, että inflaatio on vuoden 1995 jälkeen ollut noin 26 prosenttia. Sata-komitean työn tuloksena lapsilisät on nyt sidottu indeksiin, mikä tarkoitti tälle vuodelle 0,4 prosentin eli muutaman kymmenen sentin korotuksia. Yhteenlaskettuna köyhien perheiden hyöty lapsilisien sijoittamisesta toimeentulotukinormiin on ollut huomattava.
Missään tapauksessa tarkoitukseni ei ole perustella sitä, että köyhien perheiden asiat olisivat Suomessa hyvin tai että heidän tulonsiirtojaan ei pitäisi lisätä. Asiat eivät ole hyvin ja tulonsiirtoja on lisättävä. Nyt indeksisidonnaisuuden jälkeen lapsilisät olisi hyvä irrottaa taas toimeentulotuesta. Ainakin yksinhuoltajien lapsikorotus olisi etuoikeutettava ilman että samanaikaisesti lasketaan lasten perusosia.
Lisäksi olen sitä mieltä, ettei yhdenkään lapsiperheen pitäisi joutua elämään pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa.
(Tämä on päivitetty versio kolumnista, joka on julkaistu Hyvinvointikatsaus-lehdessä 1/2011
