sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Winchesterin talo

Oliko talo hänen suurin unelmansa vai pahin painajaisensa? Näin mainostetaan yhtä maailman kummallisinta nähtävyyttä. Kyse on Sarah Winchesterin talosta.

Yhdysvalloissa Conneticutin osavaltiossa asuneen Sarahin ainoa lapsi menehtyi viiden viikon ikäisenä. 15 vuotta myöhemmin kuoli hänen miehensä, joka oli Winchesterin kivääritehtaan omistaja ja johtaja.

Masennuksesta kärsinyt 41-vuotias Sarah meni tapaamaan Bostonissa meediota. Meedion mukaan Winchesterin kiiväärien surmaamien ihmisten henget tappoivat Sarahin tyttären ja miehen ja hänen vuoronsa olisi seuraavana, jos hän ei tyynnyttäisi henkiä meedion neuvomalla tavalla.

Kiväärin surmaamista vainajista ei ollut pula. Sarjatuleen pystyvä kivääri tunnettiin nimellä “ase, joka voitti lännen”, ja se oli kaatanut tuhansia intiaaneja ja sisällissodan sotilaita.

Meedio neuvoi Sarahia muuttamaan länteen ja tyynnyttämään henkiä rakentamalla heille upea talo. Niin kauan kuin talon rakentaminen jatkuisi Sarah olisi turvassa. Rahasta ei ollut pulaa, sillä Sarah oli perinyt miehensä ja samana vuonna kuolleen anoppinsa osakkeet kivääritehtaassa.

Vuonna 1884 Sarah löysi keskeneräisen maalaistalon Santa Claran laaksosta kolme mailia länteen San Josesta. Ja hän aloitti rakentamisen.

Yli 38 vuoden aikana talon tehtiin yksi kerrallaan yhteensä 160 huonetta, 2 000 ovea, 10 000 ikkunaa (Empire State Buildingissä on ”vain” 6 500 ikkunaa), 47 takkaa, 13 makuuhuonetta ja kuusi keittiötä.

Tuloksena oli valtavan labyrintti. Ei ihme, että turistikierroksen alkaessa vierailijoita varoitetaan jättäytymästä ryhmästä, sillä vaarana on ettei heitä enää löydettää! Juuri näin oli tapahtua Sarah Winchesterille Kalifornian suuressa maanjäristyksessä vuonna 1906. Palvelijoilta kesti monta tuntia löytää emäntänsä ja pelastaa romahtaneiden rakenteiden vangitsema nainen.

Sarahin saapuessa alue oli lähes luonnontilassa. Piilaakson vaurastumisen myötä aluetta aikanaan hallinnut talo on jäänyt erään parkkipaikan kulmaan. Alue on täynnä leveitä autoteitä ja erilaisia ostoskeskuksia.

Viereisessä Winchester Bulevardin Santana Rowin ostosparatiisissa on muun muassa 26 erilaista naistenvaatekauppaa, 17 kenkäkauppaa ja 35 ruokapaikkaa. Kyse erilaisten tavaratalojen ryppäästä, jossa jokaisella on oma parkkipaikkansa. Ne ovat tarpeen, sillä sokkeloisten talojen välillä on vaikea liikkua jalkaisin.

Ylenpalttisuus saa miettimään, onko tarvitaanko kaikkia näitä tavaroita – vai olisiko elämällä jokin toinen ja tärkeämpi merkitys kuin uusien tavaroiden haaliminen tai loputon talon rakentaminen. Mikä elämässä on oikeasti tärkeää?

Mainoksen mukaan Sarah Winchesterin talo on kaunis mutta kummallinen. Kauneudesta voi olla montaa mieltä. Voi vain kuvitella, miten sokkoloinen, pimeä ja ahdas on talo, jota rakennetaan vuodesta toiseen huone kerrallaan. Rakentamisesta rakentamisen vuoksi kertoo myös se, että talossa on kattoon törmääviä rappusia, ovia pudotukseen, ikkunoita seiniin.

On vaikea ymmärtää, mihin muuhun Sarah olisi tarvinnut huoneita kuin henkien miellyttämiseen. Hänelle oli vain yksi yövieras, sisaren tytär. Sarahin väitettiin vaihtavan maakuuhuonetta joka yö hämätäkseen pahoja henkiä.

Sarah Winchesterin kuoltua vuonna 1927 hänen kassakaappinsa avattiin suurten odotusten vallitessa. Aarretta ei löytynyt – vain muutamia henkilökohtaisia esineitä, joiden joukossa oli pieni vaaleanpunainen rasia ja lehtileike New Havenin sanomalehdestä. Leike oli osastosta kuolleita: “tässä kaupungissa kesäkuussa 1866. Annie Pardee, William Wirt Winchesterin ja Sarah L. Winchester tyttövauva.” Rasiassa oli tytön kiharoita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti